Helsingin kaukolämpöverkosta on noin 45 kilometriä rakennettu kaupungin alle tunneleihin, kertoo Helsingin Energian projektipäällikkö Timo Nevalainen. – Kaukolämmön runkolinjojen rakennustyöt aiheuttaisivat melkoista haittaa kantakaupungin kaduilla. Lisäksi tunnelit mahdollistavat sen, että energiatuotanto voidaan optimoida suurten siirtolinjojen verkossa. Tunneleihin asennetaan kaukolämmön lisäksi 110 kV sähkökaapeli, Helsingin Veden kylmän veden runkoputki sekä kaukokylmän runkolinja.

Nyt työn alla on kolme kilometriä pitkän Kamppi-Erottaja-Kruununhaka-tunnelin viides ja viimeinen putkiurakka, jonka urakoi Destia. Syksyllä alkavat noin kuusi kilometriä pitkän Meilahti-Pasila-Käpylä-tunnelin putkityöt. Destian urakkaan kuuluu putkitöitä myös keskustan huoltotunnelissa ja Viikinmäen tunnelissa.

Varmuutta käyttäjille

– Yhdistämällä kaikki laitoksemme samaan verkostoon voimme lisätä kaukolämmön ja kaukokylmän jakelun varmuutta ja optimoida eri tuotantolaitosten ajoa. Työssä on normaalia tarkemmat laatu- ja turvallisuusvaatimukset ennen kaikkea tunneleissa kulkevien tärkeiden isojen runkolinjojen takia, Nevalainen kertoo.

Elementit asennetaan tunnelissa kannakkeille, joita on 18 metrin välein. Tämä tuo työlle ja sen suunnittelulle omat lisävaatimuksensa. Vapaasti liikkuvien elementtien lämpöliikkeet ovat erilaisia kuin kaivannossa maahan kitkakiinnitetyissä elementeissä. Tämän vuoksi työmaalla tehdään verkoston jännitystarkasteluja. – On tärkeää, että jännitykset eivät ylitä materiaalien sallittuja mitoitusarvoja. Suunnittelupaineena käytetään tunnelissa 25 baria, kun lukema on maan päällä 16 baria. Tunneliin asennetaan ST 52.0 -virtausputkea, joka on noin 50 prosenttia lujempaa kuin pintaverkon putkimateriaali.

Eristystöihin vaadittiin sähkömuhvi

– Sinänsä ei ole suurta eroa, tehdäänkö asennus kaivantoon vai tunneliin. Verkoston tärkeyden takia muun muassa hitsaussaumat ja haaroitukset kuitenkin tarkistetaan tunneleissa vieläkin huolellisemmin kuin pintaverkossa.

Työssä on tiettyjä laatuvaatimuksia. Elementtiliitosten eristystöissä on esimerkiksi vaadittu sähkömuhvi. Urakoitsija on saanut valita itse, miten tekee työn, Nevalainen toteaa. Destian urakkaan kuuluu kaukolämpö- ja kaukojäähdytysputkien kuljetus varastolta tunneliin sekä niiden asennus ja eristys. Haasteita työhön on tuonut etenkin 16-metristen putkien kuljettaminen Helsingin keskustassa ja tunneliin.

– Eristystöihin valitsimme TSC-hitsausmuhvin. Halkaistun muhvin voi asentaa valmiiseen linjaan. Vuokrasimme laitteet toimittajalta ja saimme opastuksen niiden käyttöön, kertoo Destian työpäällikkö Erkki Virtanen.

TSC-menetelmä sopii erikoisoloihin

–Järjestelmä sopii hyvin tunnelin muhvauksiin. Se on hyvä ratkaisu varsinkin erikoisoloissa, esimerkiksi putken joutuessa alttiiksi merivedelle, Virtanen kiittää. Jatkos on perinteisesti ollut kaukolämpölinjan heikoin kohta. TSC-hitsausmuhvia käytettäessä teräsvirtausputken jatkoskohtaa suojaa samanlainen eriste- ja pintamateriaali kuin itse putkielementtiä.

Halkaistu polyeteeniholkki soveltuu yhtä hyvin kaivantoon kuin putkisillalle. Holkki painaa 2–13 kiloa ja sen hitsaukseen tarvitaan tilaa suunnilleen saman verran kuin virtausputken hitsaukseen käsin. Hitsauskoneen koko on vain 35 x 35 x 20 senttimetriä.

– Holkin asennus ei siis vaadi isoja koneita työmaalle, tiivistää projektipäällikkö Jan-Erik Svarvén. Kun virtausputket on hitsattu ja vuodonilmaisulankojen liitokset tehty, on putkijatkoskohdissa kiristetty TSC-holkki paikoilleen. Holkin ja kuoren väliin laitetaan ruostumattomasta teräksestä tehty verkko. Työkalusta johdetaan virtaa teräsverkkoon. Kun vaadittu liitoslämpötila on saavutettu, on hitsaus kunnossa. Pitkittäissauma käydään lopuksi läpi käsiekstruuderilla. Jatkoskohta on yleensä 300–340 milliä, hitsauspää 150–170 ja holkki 500 milliä pitkä.

– Asennuksen jälkeen jatkoskohta koeponnistetaan poratusta reiästä ja vaahdotetaan samalla eristeellä kuin itse elementti. Lopuksi porareikä on hitsattu 25 mm polyeteenitangolla. Lopputulos on linja, jossa eriste- ja pintamateriaali on yhtenäinen. Menetelmän etuihin kuuluu, että se sallii myös kulmapoikkeamat, Svarvén toteaa.

Helsingin Energian Johanneksenpuiston, Viikinmäen ja keskustan huoltotunnelien liitoksiin on toimitettu kuutta eri kokoa olevia TSC-muhveja.