Massiivinen jätevesiviemäri Harjavallasta Poriin
Porin ja Harjavallan välille valmistui massiivinen jätevesien siirtoviemäri.
Jos kohdalle osuisi rankin sade 50 vuoteen ja samaan aikaan vielä tulipalo, mihin sade- ja sammutusvedet päätyisivät? Tällaisia kysymyksiä miettivät Vantaan Energian ja Pöyryn suunnittelijat, kun pöydällä olivat Vantaan jätevoimalan piirustukset. Tavoitteena oli torjua tulva pahimmassakin tapauksessa. Ylimääräisen haasteen toi se, että Vantaan jätevoimala oli päätetty rakentaa kallion vuoraamaan monttuun.
– Se on kuin amme, jonka ympärillä on 10 metriä kallioseinää. Vesi imeytyy maaperään sen verran hitaasti, että on parempi kerätä se kokonaan pois, sanoo projektipäällikkö Markku Vuorimaa Vantaan Energiasta.
Jätevoimala rakennettiin Långmossebergeniin, Vantaan itäreunalle, jossa Kehä III ja Porvoonväylä risteävät. Läheiseen Krapuojaan on lyhyehkö matka, mutta hyvään lohijokeen ei sovi johtaa pieniäkään määriä ylimääräistä vettä. Hulevesien poistolinja päätettiin porata kallion läpi ja Porvoonväylän ali avo-ojaan, jonne laitos saa päästää vettä sata litraa sekunnissa. Tulvat pitää siis pystyä välttämään poistoputken molemmissa päissä.
– Päätimme käyttää hulevesien tasausallasta, Pöyryn alueputkisuunnittelun projektipäällikkö Jarmo Salo kertoo. Pöyry suunnitteli ja rakennutti voimalan sekä valvoi koko projektin hankinnoista käyttöönottoon asti.
Ensimmäiseksi oli valittava tasaussäiliön materiaali. Salo arvelee, että tottumus olisi ohjannut suunnittelijoita valitsemaan betonin, jollei kalliomonttu olisi määritellyt omia kriteerejään.
Kaivutöiden edetessä nimittäin varmistui, että säiliö olisi louhittava syvälle, pohjavesipinnan alapuolelle, jotta sadevesiviemäreihin saataisiin riittävä vietto. Betonirakentaminen ei enää houkutellut.
– Olisi pitänyt laudoittaa, raudoittaa ja valaa. Kaivanto olisi täytynyt pitää koko ajan kuivana. Paikalle olisi siis pitänyt rakentaa pumppupotero, ja se olisi lisännyt louhintaa, Salo luettelee. Hän totesi, että muovisäiliön asentaminen olisi huomattavasti helpompaa ja nopeampaa. Tasaussäiliöiksi valittiin kaksi 700-kuutioista Weholite-säiliötä.
Halkaisijaltaan kolmemetrisistä Weholite-putkista tehdyt säiliöt ovat sata metriä pitkiä. Niiden kymmenmetriset päädyt rakennettiin valmiiksi tehtaalla Vaasassa ja tuotiin Vantaalle samaan aikaan 20-metristen putkisalkojen kanssa. Toimittajan miehet hitsasivat putket yhteen työmaalla ja koeponnistivat säiliöt, minkä jälkeen Destian rakentajat ankkuroivat ne louhimaansa kaivantoon.
– Oli tärkeää, että monttu oli auki vain lyhyen ajan. Käytännössä kävi niin, että valmiiksi hitsatut säiliöt odottivat vieressä montun valmistumista, Salo kertoo.
Asennus tehtiin joulukuussa 2011, ja tammikuussa säiliöitä ja pihamaata peitti jo parakkikylä. Periaatteessa säiliöt olisi saatu käyttöön saman tien, mutta poistolinjojen kaivutyöt olivat vielä kesken. Koko hulevesijärjestelmä saatiin käyttöön maaliskuussa.
Nopean asennustyön ohella Jarmo Salo edellytti säiliöiltä ehdotonta tiiviyttä. Pohjavettä ei saisi tihkua säiliöön. Salo halusi ottaa huomioon senkin vaihtoehdon, että puhtaan huleveden joukkoon pääsisi likaisempaa ainesta esimerkiksi sammutusvesien mukana.
– Silloin pumppu pysäytetään ja säiliön vesi tutkitaan. Voimme päättää, ohjataanko vesi likaisen veden altaaseen tai maastoon.
Salo pitää tärkeänä myös sitä, että säiliön pohjalle laskeutuu se kiintoaine, joka on onnistunut läpäisemään hulevesikaivot.
– Huoltomies voi laskeutua altaaseen ja vaikka pestä sen tarvittaessa. Normaalitilassa pumppaamo pumppaa vettä aina, kun veden pinta ylittää tietyn tason, ja vesi jatkaa purkukaivon kautta viettoviemäriä pitkin avo-ojaan.
Markku Vuorimaa piti hulevesijärjestelmän valmistumista hyvänä välietappina valtavassa rakennusprojektissa.
– Olisihan järjestelmälle ollut tarvetta jo edellisenä syksynä, kun louhittiin kaivantoa jätebunkkerille, 18 metriä kalliopinnan ylätasosta alas, Vuorimaa naurahtaa.
Vantaan säiliötoimitus on erinomaisena esimerkki siitä, miten säiliöiden asennus saatiin onnistuneesti sovitettua valtavan urakan aikatauluihin. Suuret muoviset hulevesisäiliöt eivät ole vain suurten teollisuuslaitosten ratkaisuja, vaan yhä tärkeämpiä ja suositumpia monenlaisissa logistiikka- ja kauppakeskuksissa. Viivytysratkaisujen suosiota ei selitä pelkästään rankkasateiden yleistyminen vaan myös rakennettujen alueiden laajeneminen.
– Viivytysratkaisuja tarvitaan, kun on suuria kattopintoja ja asfalttialueita.
Porin ja Harjavallan välille valmistui massiivinen jätevesien siirtoviemäri.
Kuokkalaan avattiin marraskuussa 2013 kehäväylä. Väylälle asennettiin 2 kilometriä Uponorin IQ-hulevesiputkea, 250 kaivoa ja 5 kilometriä salaojaputkea.
Lahti Energia käyttää työmaillaan ensimmäisenä Suomessa kaariputkia. Kokemukset ovat olleet erittäin hyviä.
Lahden Vipusenkadulla uusittiin kaukolämpöverkkoa. Kaivantoon on laskettu isoja kahdentoista ja kuudentoista metrin DN 300 -putkia. Hitsaajat ovat ryhtymässä töihin. Jokin jää kuitenkin askarruttamaan ohikulkijan mieltä.
Samaan aikaan toisaalla, keskustasta Launeelle johtavalla kaukolämpölinjalla operoidaan hieman tuhdimpien DN 400 -putkien kanssa. Täälläkin sama juttu. Aivan kuin kaikki putket eivät olisi ihan suoria?
Butt welding by night of 900 mm pipes ensures stable operation of a district cooling solution in Copenhagen Harbour.
Rapid action was critical when a sewage collector broke in Warsaw, Poland, causing a massive waste spill into the Vistula River. Uponor Infra’s crew worked 24 hours a day in order to stop the pollution of the river. A temporary pipeline was produced, delivered and connected in just eight days.
September 2018 saw the launch of the project for a stormwater drainage system in Rzeszów, almost 26 kilometres long, in the residential District of Budziwój, which partially coincides with the floodplain of the River Wisłok. One of the elements of this system is the retention canal. The project, scheduled for delivery by May 2020, will help to finally solve flooding problems which have been plaguing the residents of this region of Poland.
Thanks to swagelining technology, it was possible to carry out most of the water line modernisation works in the centre of the city of Łódź, in a built-up area, along traffic lanes with heavy traffic of motor vehicles and trams.
Construction of storm water collectors in Nowe Polkowice is one of the stages of a big investment concerning the drainage of the district.
A sea outlet of treated wastewater was initiated in Swarzewo. It is yet another of the many environmentally friendly projects that have recently been carried out in Poland where PE pipes were used.