Porin Vesi vastaa lähes 85 000 asukkaan vedenhankinnasta, -puhdistuksesta ja -jakelusta. Yhtiöllä on alueellaan vesijohtoverkostoa noin 850 kilometriä.

Kuten monessa muussakin suomalaisessa kaupungissa, verkosto ikääntyy eikä vuodoiltakaan ole vältytty. Kaupungin taloussuunnitelmaan vuosille 2019–2021 on kirjattu tavoitteeksi alentaa vesijohtoverkostosta vuotavan veden määrä korkeintaan 15 prosenttiin ja vesijohtovuotojen määrä alle 50:een vuosittain.

Pori käyttää vesijohto- ja viemäriverkostonsa saneeraukseen vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa. – Viime vuonna verkostoa saneerattiin noin 11 kilometriä. Pori on vanha kaupunki, ja verkoston vanhimmat osat ovat 1930-luvulta, kertoo verkostopäällikkö Jouko Halminen Porin Vedeltä.

Tietoa suoraan putkista

Porin Vesi on aiemmin mitannut veden virtausta vain vesilaitoksillaan. Alkuvuodesta verkoston ylläpitoon on tuonut lisävarmuutta suoraan putkiin asennetut Uponor Water Monitoring -virtausmittarit. – Halusimme tarkempaan seurantaan Meri-Porin alueen, jossa on vuosien varrella ollut ongelmia vuotojen vuoksi. Meri-Pori on varsin itsenäinen osa verkostossamme ja myös yksi kaupungin kolmesta painepiiristä. Putkistoon asennettujen virtausmittarien lisäksi omat mittauspisteet asennettiin myös alueella olevaan pumppaamoon ja vesitorniin. Kaikki mittauspisteet näkyvät nyt Uponorin Water Monitoring -käyttöliittymässä.

Meri-Pori on laajahko alue kaupungin länsiosassa Selkämeren rannikolla. Lähes 9 000 asukkaan niemellä sijaitsee Yyterin hiekkaranta ja alueella on myös paljon teollisuutta, muun muassa tuulipuistoja sekä Suomen suurin hiilivoimalaitos.

– Alue on verkoston laidalla, ja vuodot sekä muut poikkeustilanteet aiheuttavat helposti ongelmia, sillä korvaavia vesijohtolinjoja ei ole montaa, Jouko Halminen toteaa.

Vuodot ajoissa hallintaan

Uponor Infran kehittämät Water Monitoring –valvontapalvelut mahdollistavat vesijohtoverkostojen reaaliaikaisen valvonnan, jolloin verkostossa ilmenneet poikkeamat voidaan havaita ja paikallistaa nopeasti. Water Monitoring -palveluihin kuuluvat virtausvalvonta ja vuotojen tunnistus sekä vedenlaadun valvonta.

Virtausten valvontaan ja vuotojen tunnistukseen suunnitellut Water Monitoring -palvelut mittaavat veden virtausta, määrää, suuntaa, painetta ja lämpötilaa. Reaaliaikaisen tiedon avulla pienetkin tihkuvuodot voidaan havaita ajoissa ja näin välttää suuret putkirikot.

– On arvioitu, että Suomessa, kuten monessa muussakin maassa, noin 17 prosenttia puhtaasta vedestä on ns. laskuttamatonta vettä, ja suurin syy tähän ovat vuodot. Vuotava vesi maksaa kunnille ja kaupungeille satoja tuhansia euroja vuosittain. Äkilliset vuodot aiheuttavat myös merkittäviä huoltokustannuksia ja jakelukatkoksia, toteaa Water Monitoring Services -palveluiden myynnistä vastaava Jussi Niemelä Uponor Infrasta.

Niemelä huomauttaa, että vuotava vesi ei ole vain luonnonvarojen tuhlausta: se tarkoittaa myös ylimääräistä energian ja kemikaalien kulutusta sekä vesilaitoksen tehotonta käyttöä.

Asennustyöt eivät keskeytä vedenjakelua

Putket, joihin Water Monitoring -mittauslaitteet asennettiin, ovat kaikki eri vuosikymmeniltä – uusin on 10 vuoden takaa, vanhin 1970-luvulta. – Myös putkien koot vaihtelevat. Pienin putkista on halkaisijaltaan 160-millinen, suurin 400-millinen, Jouko Halminen kertoo.

Porin Vesi asensi itse Uponorin toimittamat kaivot ja porasatulat, jonka jälkeen Uponor asensi niihin Water Monitoring -mittauslaitteet. Vedenjakelua ei asennustöiden ajaksi tarvinnut keskeyttää, sillä porasatuloiden avulla mittarit voidaan asentaa paineistettuun putkeen.

Putkiin asennetut anturit mittaavat nyt virtauksen määrää ja suuntaa ja lähettävät datan mobiiliverkon kautta Uponor Infran pilvipohjaiseen valvontajärjestelmään. Valvontajärjestelmä analysoi dataa, ja mikäli järjestelmään määritellyt virtausrajat ylittyvät, mittauspisteestä saadaan hälytys kännykkään ja tietokoneelle.

Data saataisiin tarvittaessa myös vesilaitoksen automaatiojärjestelmään, mutta Porissa virtaustietoja seurataan tarpeen mukaan Uponorin tarjoamasta selainpohjaisesta palvelusta.
– Tällä hetkellä emme dataa ihan reaaliajassa seuraa, vaan tiedot päivittyvät järjestelmään 6 tunnin välein. Järjestelmään määriteltyjä virtausrajoja on myös säädetty niin, että aivan pienimmistä poikkeamista emme saa hälytystä, Halminen kertoo.

Halminen toteaa, että järjestelmä on lisännyt tietämystä virtauksista ja alueen vedenkulutuksesta. – Järjestelmä on toiminut oikein hyvin. Tiedämme nyt entistä tarkemmin, mitä verkostossa tapahtuu, ja mahdolliseen vuotoon päästään nopeasti reagoimaan.

Uponorin Jussi Niemelän mukaan on hienoa, että vesilaitokset ovat olleet kiinnostuneita palvelusta. – Vuotojen hallinta voi pidentää olemassa olevan infrastruktuurin käyttöikää useita vuosia ja auttaa kohdentamaan saneerausrahat tarkemmin, hän korostaa.